31.1.2014

Tammikuussa tapahtunutta

Tammikuu oli yllättävä, inspiroiva ja energinen kuukausi. Vajaat kaksi viikkoa kuluivat lomalla, minkä ansiosta minulla oli aikaa tottua päätökseeni jättää Young Fighters hautumaan ja keskittyä virkeänä uuteen projektiin. Olemme edistäneet käsikirjoitusta huimaa vauhtia, erityisesti välimatkan näkökulmasta katsottuna: minä asun Joensuussa ja Aleksi Helsingissä. Keskustelunaiheina ovat olleet henkilöt ja heidän kykyjensä alkuperä, voimien toiminta ihmiskehossa ja niiden välittäminen eteenpäin, ensimmäisen kirjan juoni, maailman hallitsija ja hallinnon muoto... Niitä on riittänyt ja tulee riittämään lähitulevaisuudessa yhä enemmän. Edistyminen ja into on näkynyt myös blogissa, sillä tammikuun postaukset käsittelevät enimmäkseen uutta projektia ja sen syntyvaiheita. En edes muista, milloin viimeksi olen blogannut saman kuukauden aikana yhtä paljon kuin nyt.

Innostunut, onnellinen olo voimistuu joka päivä. Millaiseen aarreaittaan olenkaan päässyt astumaan! Parasta on, että tämä matka on vasta alussa.

Tammikuun postaukset:

Vaikea päätös
Lähtöruudussa
Eräänä toukokuisena päivänä Kaisaniemessä
Luomisen riemua

22.1.2014

Luomisen riemua

Viimeksi kuluneet pari viikkoa ovat kuluneet fantasiamaailman sääntöjä ja muita perusasioita pohtiessa. Olen tehnyt listaa asioista, joita pitää lähitulevaisuudessa miettiä ja yrittänyt laittaa niitä jonkinlaiseen järjestykseen. Ajatuksissani on vallinnut ajoittain melkoinen kaaos, kun uusia kysymyksiä ilmaantuu nopeammin kuin entisiin löytyy vastauksia. Siksi nyt kun kaikki on vielä alussa, tuntuu erityisen hienolta löytää ratkaisu kirjalliseen ongelmaan.

Ensimmäinen yksittäinen kohteemme oli päähenkilöiden yliluonnolliset kyvyt. Olimme kyllä puhuneet niistä moneen kertaan aikaisemminkin, mutta emme olleet lyöneet lukkoon mitään. Ideat roikkuivat ilmassa ja niistä puuttui jotakin. Sanoisin sitä ehkä jonkinlaiseksi 'särmäksi'. Pohdimme tahoillamme, millaisia voimia heillä ylipäätään voisi olla ja miten ne kehittyisivät. Pystyisivätkö kaikki samoihin asioihin vai eivät, miten heidän kykynsä ilmenisivät ja niin edelleen. Tuloksena oli kaksi toisistaan jonkin verran poikkeavaa ideaa, jotka kumpikin olivat hyviä mutta korostivat eri asioita. Halusin kovasti yhdistää ne niin, että lopputulos sekä kunnioittaisi Aleksin alkuperäistä ajatusta että toimisi itse romaania kirjoitettaessa. Kääntelin kysymystä suuntaan ja toiseen pari päivää ennen kuin sain kokoon ehdotuksen, josta arvelin meidän kummankin pitävän. Kerroin ideani Aleksille, joka totesi sen olevan hyvä.

Sillä hetkellä sydän hypähti ja hymy leveni korviin saakka. Tuntui mahtavalta saada toisaalta pieni ja toisaalta todella olennainen asia sovittua - vieläpä niin, että yhdistelmästä tuli parempi kuin kummankaan omasta ideasta yksinään.

Eilen keskustelimme päähenkilöiden nimistä. Muutama löytyi, mutta paljon on vielä etsittävääkin. Tämä nimeäminen onkin melkoinen urakka, kun henkilöiden lisäksi on nimettävänä valtioita, kaupunkeja, kyliä, kykyjä, olentoja, lajeja, kulkuneuvoja, aseita, rakennuksia, sotia, sairauksia... Lista tuntuu tässä vaiheessa loputtomalta. Onneksi kaikkea ei tarvitse päättää kerralla.

Seuraavaksi ajattelin keskittyä päähenkilöiden voimien alkuperään ja syntyhistoriaan. Minulla on siitä jo hahmotelma, josta täytyy puhua Aleksin kanssa tarkemmin.

Tällaista tällä kertaa. Tsekkailkaa edellisiä postauksia, jos ette ole kärryillä siitä mistä nyt oikein puhun. Ja niitä fantasiakirjavinkkejä otetaan edelleen vastaan!

15.1.2014

Eräänä toukokuisena päivänä Kaisaniemessä

Kuljeskelin Helsingin keskustassa kahden ystäväni kanssa eräänä toukuisena lauantaina vuonna 2012. Juttelimme kirjoista, lukemisesta, elokuvista ja kirjoittamisesta, Young Fightersistakin. Kaisaniemeen tultaessa toinen ystävistäni, Aleksi, kertoi fantasiaromaanista, johon hän oli saanut idean kauan sitten. Minä tietenkin innostuin asiasta heti ja aloin kysellä yksityiskohtia. Suuni loksahti auki, kun kuulin kuinka monipuolinen idea oli ja kuinka kiinnostavaa maailmaa hän oli vähitellen luonut.

Hämmästyksen aiheet eivät loppuneet siihen. Kysymyksiin vastattuaan Aleksi kääntyi katsomaan minua ja sanoi:

"Ois kyllä aika hauskaa nähdä, millainen kirja tästä tulis. Mutta mulla ei varmaankaan riittäis kärsivällisyys sen kirjoittamiseen. Jos haluut, voit tulla tähän mukaan."

Vähään aikaan en saanut sanoja suusta ulos. Olin juuri kuullut tarinasta, joka huusi potentiaalia ja joka oli kaiken lisäksi ystäväni mielikuvituksesta lähtöisin. Osasin kuvitella itseni lukemaan sitä yöhön asti, mutta en olisi ikinä arvannut, että pääsisin kirjoittamaan sitä. Takeltelin jotain sellaista että minäkö, oletko ihan varma, no totta kai minä ryhdyn siihen, eihän tätä voi jättää kirjoittamatta...

Se oli sitten sillä sovittu. Minusta tuli kirjan toinen kirjoittaja, mikä tuntuu minusta yhä edelleen ihmeelliseltä ja hienolta. Tiedän, kuinka rakas tarinasta voi tulla ja kuinka paljon fiktiivisen maailman rakentamiseen kuluu aikaa ja energiaa. Fiktiivinen maailma syntyy sielussa, jossakin syvällä siellä, eikä sitä voi eikä kannata jakaa kenen kanssa tahansa. Tämä tarina on saanut alkunsa toisessa ihmisessä, minkä takia suhtaudun siihen erityisen kunnioittavasti. Kanssani on jaettu jotakin ainutlaatuista ja erilaista. Suhtaudun kirjoittamiseen aina intohimoisesti, mutta tätä projektia käsittelen silkkiahansikkain. Olen ajatellut sitä usein, mutta vain vähän aikaa kerrallaan, jotta keskittyisin kunnolla jokaiseen yksityiskohtaan - vuoden vaihteeseen asti. Nyt luovat rattaat pyörivät päivittäin tehdäkeen oikeutta fantasiamaailmalle, jota kyhäämme kokoon. Pyrin tekemään parhaani, jotta käsikirjoituksesta tulee mahdollisimman hyvä ja molempia kiinnostava.

Mitä enemmän olemme edenneet, sitä innostuneemmaksi tämä uusi seikkailu on minut tehnyt. Uskon, että yhdessä luominen ja kirjoittaminen kasvattavat meitä kumpaakin ihmisinä ja kirjoittajina. Saa nähdä, minne kaikkialle tämä polku meidät vie. 

Juuri nyt minulla on jotenkin hyvin etuoikeutettu olo. Sanat alkavat loppua kesken.

8.1.2014

Lähtöruudussa

Uusi aika on alkanut. Young Fighters on laitettu syrjään ja ajatukset suunnattu muihin ideoihin. Mielessäni pyörii nyt kaksi aivan erilaista ideaa, joista toinen sai alkunsa lukion alkupuolella ja toinen suurinpiirtein puolitoista vuotta sitten. Ensimmäiseksi mainittua työstän toistaiseksi vain ajatusten tasolla, toisen eteen alan työskennellä intensiivisemmin.

Valitsin kyseisen tarinan siksi, että se on erilainen kuin Young Fighters. Suurimmat erot ovat genre ja se, että tätä kirjoitan ystäväni kanssa yhteistyössä. Kerron myöhemmin, mistä yhteistyö lähti liikkeelle. Se tarina ansaitsee tulla erikseen kirjoitetuksi.

Tämä on minulle kaikin tavoin uusi tilanne. Käsikirjoituksen työstäminen lähtee liikkeelle lähes tyhjästä, sillä olemme ehtineet miettiä vain yleisen tason asioita kuten henkilöiden määrää, juonen pääpiirteitä ja yleistä miljöötä. En ole ollut tässä tilanteessa oikeastaan yhdeksään ja puoleen vuoteen, vaikka olenkin aloittanut romaanin työstämisen useita kertoja alusta. En ole myöskään koskaan kirjoittanut romaania kenenkään kanssa, vaikka se on pyörinyt pienenä haaveena takaraivossa. Kohtaan tulevaisuudessa haasteita, jollaisia ei ole aikaisemmin tullut vastaan. Odotan mielenkiinnolla uuden oppimista ja uusien kokemusten jakamista.

Täytyy kuitenkin sanoa, ettei tämä uusi alku ole joka hetki helpolta tuntunut. Aluksi tunteeni vaihtelivat kauhusta hämmennykseen enkä oikein tiennyt, miten suhtautua päätökseni seurauksiin. En tiedä, mitä on tulossa, mikä pelotti jonkin aikaa. Nyt, kun olen elänyt päätöksen kanssa muutaman päivän, se tuntuu paremmalta ja ajattelen useammin tulevaa kuin mennyttä.

Jotta saamme prosessin kunnolla liikkeelle, päätimme ryhtyä etsimään inspiraatiota ja ajateltavaa kirjallisuudesta. Tähän tarvitsemme teidän apuanne. Tarkoitus on koota pitkä lista fantasiaa, scifiä ja dystopiaa. Kauhuakin saa olla mukana. Tästä voitte päätellä, että idealla on jotain tekemistä näiden genrejen kanssa.

Kaivelkaa siis muistikuvianne ja kokemuksianne ja listatkaa kommentteihin fantasia/scifi/dystopiaromaaneja, joista pidätte tai jotka ovat vain jääneet mieleenne jostain syystä. Kaikki vinkit ovat tervetulleita.

Kiitos jo etukäteen! Kokoan saatuja vinkkejä myöhemmin erilliseen postaukseen.

4.1.2014

Vaikea päätös

Muistellessani viime vuotta kirjoittamisen kannalta jouduin toteamaan, että se oli kaikkea muuta kuin helppo. Suurimman osan vuodesta jumitin milloin missäkin käsikirjoituksen kohdassa edistymättä juuri ollenkaan. Lähes joka kerta, kun ryhdyin kirjoittamaan, ajatukseni harhailivat muihin asioihin tai oikeat sanat katosivat. Loppuvuodesta prosessi seisahtui kokonaan. Lomallakaan en ole saanut tehtyä käsikirjoitukselle mitään.

Saadakseni luovat kykyni takaisin päätin jättää Young Fightersin toistaiseksi syrjään ja aloittaa jonkun uuden idean työstämisen. En koske käsikirjoitukseen millään tavalla ennen kuin minusta tuntuu, että se voisi oikeasti edetä ja valmistua. Pyrin häätämään koko tarinan mielestäni ja suuntaamaan energiani toisaalle. En ole vielä päättänyt, mitä teen seuraavaksi, mutta kerron kun asia edistyy. 

Päätös oli vaikea, mutta tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta tässä tilanteessa. Young Fightersin tarina ja henkilöt ovat minulle hyvin rakkaita, minkä takia oloni on nyt hiukan tyhjä. Samasta syystä en halua vääntää tekstiä irti väkisin. Haluan kunnioittaa käsikirjoitusta ja palata sen pariin sitten, kun sen aika on. En missään tapauksessa hylkää sarjaa lopullisesti. Jonain päivänä Young Fightersin ensimmäinen osaa saa päätöksensä, mutta se ei ole tänään.

Blogin toiminta jatkuu edelleen. Muokkasin sen nimeä niin, että se sopii paremmin tilanteeseen. En osaa ollenkaan sanoa, teenkö vain taustatyötä jotakin romaania varten vai aloitanko itse kirjoittamisenkin. Aika saa ratkaista sen ja näyttää, millaisia asioista kirjoitan tänne.

Seuraavaksi kerron saman asian ulkomaalaisille blogituttavilleni. Palaillaan pian.