14.5.2014

Missä mennään

Asetuin tänään kotipaikkakunnalleni Imatralle, mikä tarkoittaa keväisten kiireiden vähenemistä, töiden alkamista ja enemmän aikaa lukemiseen ja kirjoittamiseen. Toukokuun loppupuoli kuluu vielä tiiviisti esseitä rustaillessa, mutta viimeistään sen jälkeen pääsen keskittymään luovaan kirjoittamiseen. Mutta palataan hieman taaksepäin ja kerrataan kevään kulkua.

Koulu on pitänyt sekä minut että Aleksin kiireisinä pitkään, mutta olemme siitä huolimatta onnistuneet edistymään. Kirjoitin prologin luonnoksen loppuun maaliskuussa, minkä jälkeen siirryin nopeasti ensimmäisen varsinaisen luvun työstämiseen. Olen nauttinut kirjoittamisesta todella paljon, enemmän kuin pitkään aikaan ja kokenut muutamia flow-hetkiäkin. Henkilöt, joista nyt kirjoitan ovat monella tavalla erilaisia verrattuna Young Fightersin hahmoihin, minkä vuoksi heidän ajattelumaailmansa ja elämänsä välittäminen lukijalle on piristävää ja mielenkiintoista vaihtelua. Tunnen oppivani koko ajan uutta.

Myös Aleksi on aloittanut kirjoittamisen. Huhtikuun paras hetki oli ehdottomasti se, kun luin ensimmäiset lauseet, jotka hän oli kirjoittanut. Tiedän, kuinka vaikeaa ja jännittävää aloittaminen voi olla, joten ymmärrän myös sen kuinka ison askeleen hän on ottanut. Odotan kiinnostuneena, mitä hän kirjoittaa seuraavaksi. 

Olemme myös keskustelleet säännöllisesti uusista ideoista, joita olemme saaneet. Usein minusta tuntuu, että Aleksin mielikuvitus on ehtymätön. Hänen ideansa ovat kerta kaikkiaan uniikkeja ja hämmästyttävän luovia, ja niitä tulee koko ajan lisää ja lisää ja lisää ja... Romaanin maailma siis kehittyy jatkuvasti ja käsityksemme päähenkilöistä syvenee pala palalta.

Tällä viikolla tavoitteeni on käyttää aikaa nimistön edistimiseen, ensisijaisesti galaksin planeettojen ja romaanin ensimmäisissä luvuissa esiintyvien paikkojen nimien keksimiseen. Ja tietenkin, jos töiltä ja esseiltä ehdin, kirjoittan kohtauksen tai pari.